Siirry pääsisältöön

Postikortteja Berliinistä


Töölöläinen postinjakaja Tuukka "Duke" Uosukainen on hieno mies ja suuri ajattelija. Lapsuutensa ja nuoruutensa Kruununhaassa viettänyt Duke rakastaa ruokaa ja naisia yli kaiken. Ruoasta Uosukainen toteaa näin: "Pahakin ruoka on hyvää.Lempiruokaani on halpa ruoka.". Naisista,rakastamisesta ja rakkauden odottamisesta Ajattelija puolestaan tuumaa seuraavasti: "Annetaan rakkaudelle aikaa.Odotetaan korin kanssa puun alla ja annetaan omenan pudota.Ja kas, tämä on hyvä." Hattu päästä jos Uosukainen kävelee ohitsenne kadulla,nuoret.


Jos satut olemaan kyllin onnekas, voit törmätä sattumalta inspiroiviin ihmisiin ja skeittareihin. Olimme onnekkaita Berliinissä, törmäsimme kolmeen siistiin skeittariin ja mukavaan ihmiseen Habitatin nuorten peitsien ollessa samassa paikassa samaan aikaan. Austynin flättiskeittaus on kuin amerikkalainen pannukakku: herkullista ja rapeaa. Delatorre puolestaan vakuutti rehdillä asenteellaan. Fred Gallin perintö on hyvissä käsissä ja jaloissa.


Brandenburgin portti on sateisen Berliinin keidas janoiselle. Historiallisen monumentin ajan patinoimaa arvokkuutta himmentää ainoastaan portin edessä parveilevat Darth Vader sekä teennäisesti pokkuroivat,surkeasti kylmän sodan aikaisia saksalaissotilaita imitoivat berliiniläiset nuoret rahankerääjät anelippaineen. Auf wiedersehen.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Brand NEW NWB AD has boorn

NWBgallery - #history#memories#skateboarding

 Nick Stansfield Pariisissa. Nick on Manchesterista ja todella mukava kaveri. Tänä päivänä Nickillä oli sattumalta synttärit. Kyseli kovasti Manchesteriin skedeemään, ehkä joskus vielä..  Pöytäfudis, pelien keisari. Ehdoton klassikko, johon ei kyllästy. Jesse ja Sven Kilchenmann Pariisissa. Entisaikojen flippimaakari Darkstarilta, millä lie Sven skeittaa nykyään? Ehkä ikä alkaa jo painamaan käkikellomaan miestä, mene ja tiedä. "Battalionin" puuduttavasta pätkästä huolimatta sympaattinen jätkä, kova höpöttämään.  Wille, uskollinen huonekaveri, vetelee seinäjokisia hirsiä Pariisissa. Jos nukkumisesta maksettaisiin palkkaa, Wille olisi helposti maailman rikkaimpia miehiä. Nuku hyvin, Willie-boy!  Norro ja Notre Dame. Samalta Pariisin reissulta. Norrolta tulossa kohta myös uutta pätkää uuteen Perukseen. Sitä venaillessa.  Kivi ja Esa, veteraanit ei väsy. Berliinissä SevenInchin ekalla reissulla, Controllin kämpillä, kiitos reissusta ukot! Sairaita jätkiä. H

Unohtunut luonnos / 27.6.2015 klo 0:26

Suomen kesäinen ilta on kaunis. Oikeastaan olisi asianmukaisempaa puhua suomalaisesta kesäyöstä, sillä tarkoitan sitä ajanjaksoa, joka alkaa illalla kello kymmenestä ja loppuu kello kahteen aamuyöstä. Kesäyön tanhu saa mielen virkeäksi, se kirvoittaa lempeitä lauseita kosteille huulille, se avaa arjen patinoittamat hengitystiet ja virkistää sielun ja ruumiin. Kesäyö on siniharmaasävyinen ja unelias ajanjakso, jolloin tuntuu, että elämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, aina vaan ja uudestaan, päivät seuraavat toisiaan ja aina uudelleen saapuu keskiyön siniharmaa valkeus ja unentulo pysyy poissa. Tällainen kesäyö on kaunis. Kesäyönä saattaa tulla hyvinkin mieleen kirjoittaminen. Vanha blogi, kuin menneisyyden irstas muisto löytyy internet-selaimen sivuhistoriasta, edellinen käynti sivulla kuukausia sitten. Sinne, jo unohtuneeseen ja kertaalleen maan poveen siunattuun blogiportaaliin voi kirjoittaa. Tuttu ulkoasu, tuttu hallintapaneeli, pelkästään tuttua ja ehkä siksi turvallista. Alankomaid