Siirry pääsisältöön

Kuukauden Kitisang-Tung-Nowibut

On taas aika nimetä perinteiseen tapaan kuukauden Kitisang-Tung-Nowibut. Tällä kertaa uusia Kitisang-Tung-Nowibuja on peräti kaksi kappaletta. Nowibun alkuperäisjaoston ensimmäisessä prekonferenssissa itse kultainen toveri ja hyvä veli Kitisang-Tung-Nowibu nimitti itsensä Artturi Pitkälän ensimmäiseksi Kitisang-Tung-Nowibuksi. Tämän ensimmäisen nimityksen jälkeen nimityksiä ei ole tullut, ja siksi tämänkertaista nimitystilaisuutta voidaankin luonnehtia sanoilla "harvinaislaatuinen" ja "ihmeellisen uskomaton kokemus". Nimityksensä jälkeen uudet Kitisang-Tung-Nowibut saavat luvan kutsua itsiänsä ristimänimensä sijaan lyhyesti seuraavalla sanalla: KITISANG.


Kitisang-Tung-Nowibu-Panu. Kurinalaista nowibutoimintaa päivästä toiseen. Osoittanut nowibuhenkisyyttä työelämässä ja menestynyt erinomaisesti Hesarin lukemisessa työpaikallaan. Kunniamaininta innokkaasta osallistumisesta kämmenluukkujen päivittäiseen availuun,Kuvataideakatemian ilmaisiin kahvihetkiin sekä extrakunniamaininta läsnäolevasta otteesta pizzamaanantain mukanaantuomien velvollisuuksien suorittamistoimenpiteiden täytäntöönpanoon. Panu, ollos Kitisangi!



Kitisang-Tung-Nowibu-Tommi. Rehti ja tunnollinen itähelsingin länsiportti, suojelee ansiokkaasti Herttoniemen toimipisteen päämajaa aseinaan leimuavat parkburnersit ja käyräksi taivuteltu kilon siika. Viime kalenterivuoden palkintokaapissa komeileva NWB Ug-pysti vaihtuu todennäköisesti kuluvan vuoden palkintogaalassa NWB HOT NOW-kunniakirjaan. Hyvin sä vedät, kuiskitaan sisäpiiristä, mutta kysymys kuuluukin, että Minkätyyppistä? Veikataampa nyt, että ei liity mihinkään. Ollos Kitinsangi, Tommi!

Kommentit

  1. Kun Kitisang puhuu, muut vaikenevat. Kun kitisang nauraa, muutkin nauravat. Kun Kitisang skeittaa, muut katsovat. Kauan eläköön Kitisang-Tung-Nowibu!!!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

NWBgallery - #history#memories#skateboarding

 Nick Stansfield Pariisissa. Nick on Manchesterista ja todella mukava kaveri. Tänä päivänä Nickillä oli sattumalta synttärit. Kyseli kovasti Manchesteriin skedeemään, ehkä joskus vielä..  Pöytäfudis, pelien keisari. Ehdoton klassikko, johon ei kyllästy. Jesse ja Sven Kilchenmann Pariisissa. Entisaikojen flippimaakari Darkstarilta, millä lie Sven skeittaa nykyään? Ehkä ikä alkaa jo painamaan käkikellomaan miestä, mene ja tiedä. "Battalionin" puuduttavasta pätkästä huolimatta sympaattinen jätkä, kova höpöttämään.  Wille, uskollinen huonekaveri, vetelee seinäjokisia hirsiä Pariisissa. Jos nukkumisesta maksettaisiin palkkaa, Wille olisi helposti maailman rikkaimpia miehiä. Nuku hyvin, Willie-boy!  Norro ja Notre Dame. Samalta Pariisin reissulta. Norrolta tulossa kohta myös uutta pätkää uuteen Perukseen. Sitä venaillessa.  Kivi ja Esa, veteraanit ei väsy. Berliinissä SevenInchin ekalla reissulla, Controllin kämpillä, kiitos reissusta ukot! Sairaita jätkiä. H

Unohtunut luonnos / 27.6.2015 klo 0:26

Suomen kesäinen ilta on kaunis. Oikeastaan olisi asianmukaisempaa puhua suomalaisesta kesäyöstä, sillä tarkoitan sitä ajanjaksoa, joka alkaa illalla kello kymmenestä ja loppuu kello kahteen aamuyöstä. Kesäyön tanhu saa mielen virkeäksi, se kirvoittaa lempeitä lauseita kosteille huulille, se avaa arjen patinoittamat hengitystiet ja virkistää sielun ja ruumiin. Kesäyö on siniharmaasävyinen ja unelias ajanjakso, jolloin tuntuu, että elämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, aina vaan ja uudestaan, päivät seuraavat toisiaan ja aina uudelleen saapuu keskiyön siniharmaa valkeus ja unentulo pysyy poissa. Tällainen kesäyö on kaunis. Kesäyönä saattaa tulla hyvinkin mieleen kirjoittaminen. Vanha blogi, kuin menneisyyden irstas muisto löytyy internet-selaimen sivuhistoriasta, edellinen käynti sivulla kuukausia sitten. Sinne, jo unohtuneeseen ja kertaalleen maan poveen siunattuun blogiportaaliin voi kirjoittaa. Tuttu ulkoasu, tuttu hallintapaneeli, pelkästään tuttua ja ehkä siksi turvallista. Alankomaid

tarinoi

"Täs oli ennen Jameksen hima. Seilattiin sen kaa Hollannissa joskus seitkyt-luvulla. Se toi mulle kerran laatikollisen Amerikan paitoja. Hahhah. Houstonin paitoja" -Eltaantuneen viinan katkuinen vanha merimies toiselle vanhalle viinankatkuiselle merimiehelle metrossa. "Mä kävin just maksaa velkoja Pasilan jätkälle, mut ei mul ollu tarpeeks rahaa, nii emmä saanu silt mitää. Mä sain kyl yhet telaketjut tos aamul,et lähti päivä käyntiin, mut nyt kyl tarttis viel yhet bemarit." -Hikiniskainen mies bussissa.   "Sit mun lipas hajos sinne tetsariin ja mä olin niinku et mitä vittuu?" -Rastahenkiseen hamppumyssyyn pukeutunut opiskelijanuorukainen toiselle.