"Hullu työtä tekee, viisas elää vähemmälläkin. Mutta työ se sentään on hauskinta elämässä – ei siitä mihinkään pääse."
”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.”
”Sotalaitos täytyy olla, sanoo rauhaa rakastavainen neiti Keykin, täytyyhän maata puolustaa. Vihollinen muuten hyökkäisi maahan, sortaisi kansan. Ja sekö oikeuttaisi meitä aseita käyttämään? Mitä sanoi meidän uskontomme perustaja öljymäellä opetuslapselleen, joka puolustamisen tarkoituksessa tarttui miekkaan? Mutta välittävätkö nämä kristityt kansat herransa ja mestarinsa käskyistä! He koettavat vaan lahjoa häntä kirkonmenoilla ja juhlilla – ja paaduttavat sydämensä. Ei, sanon minä, aseet pois! Aseet pois ainakin meillä Suomessa. Ja jos se kunnia meidän osaksemme tulisi, että saisimme kuolla marttyyrikuoleman rauhan aatteen tähden, niin eipä Suomen kansa silloin turhaan olisikaan maailman markkinoille ilmestynyt!”
-Minna Canth alkujaan Ulrika Wilhelmina o.s. Johnson
19.3 vietetään Suomessa Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth on ensimmäinen suomalaisnainen joka on saanut oman liputuspäivän.
Minna Canth syntyi Tampereella 19. maaliskuuta 1844. 1853 Canthin perhe muutti Kuopioon jossa Minna pääsi opiskelemaan Kuopion kaupungin työväen tyttökouluun. Myöhemmin hän muutti Jyväskylään opiskellakseen Jyväskylän seminaarissa kansakoulunopettajaksi. Koulu jäi kuitenkin Minnalla kesken, kun hän avioitui luonnontiedon opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa.
Minna Canth alkoi kirjoittaa novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja miehensä kustantamiin julkaisuihin. Myöhemmin hän kirjoitti myös näytelmiä ja wikipedia tituleeraa Minna Canthin ensimmäiseksi merkittäväksi näytelmäkirjailijaksi Aleksis Kiven jälkeen. Canthin realistiset teokset pursusivat hänen radikaaleja mielipiteitään. Canth oli tasa-arvon kannattaja henkeen ja vereen. Mutta miksi Minna Canthille ei ole mitään nimikkoleivosta?
Kommentit
Lähetä kommentti