Elämä on yhtä lähtemistä. Samalla se on kuitenkin aina tulemista ja palaamista. Jos lähtee myös palaa, jos saapuu niin hyvästelee. Nyt lähdemme, huomenna palaamme. Eilen palasimme huomenna lähdimme. Aamulla saavumme, illalla jatkamme. Elämän kiertokulun väistämätön lineaarisuus puhkeaa kukkaan ja näyttäytyy lähtemisen neonvalona saapumisen todistajalle. Ystävyyden auvoinen oljenkorsi kietoutuu syleilevien ihmisten hartiain ylle lähdön hetkellä. Hyvästien aikana lämpimien aaltojen aikaansaama herkkä tunnetila ilmaisee ihmisen pohjimmaista tarvetta erottautua ja nousta massasta esiin itsenäisenä,mutta kuitenkin toisesta riippuvaisena olentona. Ihmisluonnon ainainen veto yltää laajempiin mittasuhteisiin keväällä tapahtuvien lähtemisten ja saapumisten ajaksi.
Keväisen luonnon neitseellinen kauneus saa parkkiintuneimmankin pallontallaajan väräjämään hennon lehvän lailla vetisten silmien todistaessa rakkaan koneeseennousua. Lähtöporteilla mielessä vilisee ystävyyden värikylläinen filminauha, täynnä auringonpolttamia punaläikkiä ja suloisen autereista kesämaisemaa tyvenine vesineen ja aamunkosteutta tihkuvine lehtimetsäsaarekkeineen. Nuoruuden niityllä ensiaskeleitaan haparoiden ottava bambi nuuhkii ilmaa märällä turvallaan, tunnustelee kosteaa sammalmätästä hennoilla sorkillaan ja nauttii tilanteen jännittävästä tunnelmasta. Kesäaamun usvasta nousee peltopyyn pikkiriikkinen pää vinhasti pyörien. Peltopyy lehahtaa lentoon ja sujahtaa sulavasti lehvien lävitse auringonnoususta purppuraiselle taivaalle.
Kuuma, saunan lauteilta juuri astunut kostea jalka läpäisee kesäöisen järven tyvenen kalvon. Nilkkoja myöten,sitten polvia myöten, vyötäröä, rintaa,kaulaa. Jäntevien raajojen maskuliininen ponnistus ja olento ui vedessä. Alasti, kuin suoraan kohdusta, tämä ihmislapsi on avuton ja yksin. Keskellä lämmintä suomalaista järveä, vailla rihmankiertämää, autuaan tietämättömänä pinnan alla ylöspäin tuijottelevista,vahvaleukaisista petokaloista. Sukellus, ja korvissa kuplii.
"Rakas, olet voi leivälläni, olet sateisen päiväni suuri ja peittävä sateenvarjo, olet lentokenttäni kultainen kiitorata, olet aamuruskoni lämmin säde, olet kännykkäni täysi akku,sinä tyynyni viileämpi sivu, olet pehmeät villasukat kylmille jaloilleni, olet bajamaja suurimmassa hädässäni, olet kuivien käsieni Abobase, ruosteisten ketjujeni rypsiöljy, pannukakkujeni suussasulava vaahterasiirappi, takamukseni ja jäisen lumikinoksen välissä lämmittävä retkipatja, myrskyävän meren keskeltä näkemäni majakanvalo,olet oksennustautini tukeva ämpäri, olet suklaahippu kuivan jäätelövohvelin pohjassa, olet juuri sopivasti kylmälle pysäkille saapuva lämmin ja pehmeä linja-auto, olet benjihyppyni joustava köysi, sinä kaunis ja ihana."
Ystäväni,rakastakaa toisianne, sillä ilman rakkautta ei ole mitään.
Kommentit
Lähetä kommentti