Siirry pääsisältöön

Kujala vaiko sittenkin Rajala? Siinäpä kysymys!

Presidentti Martti Ahtisaari paljasti Nobel -muistolaatan


Oulun Lyseon julkisivulla paljastettiin koulun entisen oppilaan presidentti Martti Ahtisaaren Nobel -palkinnosta kolmella kielellä (latina, suomi, englanti) kertova muistolaatta tiistaina 26.5.2009. Rehtorin paljastuspuheen jälkeen presidentti veti laattaa peittävän suojavaatteen pois ja lyseolainen Aleksi Päkkilä soitti fanfaarin. Presidentti muisteli omassa puheessaan lämmöllä omia Lyseo-vuosiaan ja sanoi koulun antaneen hänelle hyvät eväät elämään.
Laatan on suunnitellut lyseolainen Panu-Petteri Kujala kuvataiteen opettajan Markku Siekkisen opastuksella.

Kuvia aurinkoisen sään suosimasta tapahtumasta.
/
On Tuesday 26 May, president Martti Ahtisaari, a former Lyseo student, unveiled a Nobel memorial plate on the Lyseo front wall. A few hundred crowd had gathered to give aplodes to the Nobel prize winner. After the headmaster's welcome address Mr Ahtisaari spoke about his fond memories of his Lyseo years in 1950's and expressed his deep gratitude to the school which had given him a solid intellectual, moral and social foundation for later life.
The plate had been designed by Panu-Petteri Rajala under guidance of Mr Markku Siekkinen, Lyseo art teacher. The fanfare was played by Aleksi Päkkilä.

Kommentit

  1. onko kyseessä sama laatta jossa lukee pricen sijasta prize? gogo papoo oot kova myös skedellä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Brand NEW NWB AD has boorn

NWBgallery - #history#memories#skateboarding

 Nick Stansfield Pariisissa. Nick on Manchesterista ja todella mukava kaveri. Tänä päivänä Nickillä oli sattumalta synttärit. Kyseli kovasti Manchesteriin skedeemään, ehkä joskus vielä..  Pöytäfudis, pelien keisari. Ehdoton klassikko, johon ei kyllästy. Jesse ja Sven Kilchenmann Pariisissa. Entisaikojen flippimaakari Darkstarilta, millä lie Sven skeittaa nykyään? Ehkä ikä alkaa jo painamaan käkikellomaan miestä, mene ja tiedä. "Battalionin" puuduttavasta pätkästä huolimatta sympaattinen jätkä, kova höpöttämään.  Wille, uskollinen huonekaveri, vetelee seinäjokisia hirsiä Pariisissa. Jos nukkumisesta maksettaisiin palkkaa, Wille olisi helposti maailman rikkaimpia miehiä. Nuku hyvin, Willie-boy!  Norro ja Notre Dame. Samalta Pariisin reissulta. Norrolta tulossa kohta myös uutta pätkää uuteen Perukseen. Sitä venaillessa.  Kivi ja Esa, veteraanit ei väsy. Berliinissä SevenInchin ekalla reissulla, Controllin kämpillä, kiitos reissusta ukot! Sairaita jätkiä. H

Unohtunut luonnos / 27.6.2015 klo 0:26

Suomen kesäinen ilta on kaunis. Oikeastaan olisi asianmukaisempaa puhua suomalaisesta kesäyöstä, sillä tarkoitan sitä ajanjaksoa, joka alkaa illalla kello kymmenestä ja loppuu kello kahteen aamuyöstä. Kesäyön tanhu saa mielen virkeäksi, se kirvoittaa lempeitä lauseita kosteille huulille, se avaa arjen patinoittamat hengitystiet ja virkistää sielun ja ruumiin. Kesäyö on siniharmaasävyinen ja unelias ajanjakso, jolloin tuntuu, että elämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, aina vaan ja uudestaan, päivät seuraavat toisiaan ja aina uudelleen saapuu keskiyön siniharmaa valkeus ja unentulo pysyy poissa. Tällainen kesäyö on kaunis. Kesäyönä saattaa tulla hyvinkin mieleen kirjoittaminen. Vanha blogi, kuin menneisyyden irstas muisto löytyy internet-selaimen sivuhistoriasta, edellinen käynti sivulla kuukausia sitten. Sinne, jo unohtuneeseen ja kertaalleen maan poveen siunattuun blogiportaaliin voi kirjoittaa. Tuttu ulkoasu, tuttu hallintapaneeli, pelkästään tuttua ja ehkä siksi turvallista. Alankomaid