Siirry pääsisältöön

Torstai-Tervonen


"Torstaissa on potkua!", tokaisi Tervonen hississä ja hymyili valloittavasti naapurin leskirouvalle.

Kyseisenä torstaina Tervonen oli näet menossa IT-alan ystävänsä kanssa lounaalle. IT-alan ystävä tekee kotisivuja. Tervonen tarvitsee IT-ystävän apua, sillä Tervosen omat kotisivut lentelevät avaruudessa valkoisella moduulilla.

"Potkua tarvitaan aina!", kiekaisi Tervonen R-kioskin myyjälle ostaessaan raaputettavia luontoarpoja kymmenellä eurolla Museokadun R-kioskista. Torstaisin Tervosella on tapana ottaa riskejä. Tervosen WC:n peilissä lukee lemminkäisenoranssilla: "Raha tulee rahan luo".

"Äläpä potki ennää, ulukona sajjaa lunta!", mylvii Tervonen ohiajavasta autosta töölöläiselle post-immuunille svekoanarkistille tämän osoittaessa mieltään suklaapatukka-automaatille Runeberginkadun ja Sandelsinkadun kulmauksessa. Torstai-iltaisin Tervonen huvittaa itseään ajelemalla ympäri Töölöä isoisänsä autolla ja hihkumalla niin itselleen kuin myös ohikiitäville ihmisille avoimesta ikkunasta.

"Torstaissa on totta vieköön potkua!", uskoutui Tervonen torstai-iltana Werthers Originalin väriselle tyynylleen ennen nukkumaanmenoa. Sitten Tervonen sammutti tyylikkäällä, äärimmäisen hienovaraisella ranneliikkeellä yöpöydällä seisovan, varjostimella varustellun hehkulampun, antoi silmäluomiensa valahtaa pupillien peitoksi ja nukahti tyytyväisenä torstaihinsa.

Kommentit

  1. Laulaja lauluntekijä10. joulukuuta 2011 klo 12.41

    Tervonen,
    sai mut laulamaan.
    Tervonen,
    sai mut nauramaan.
    Tervonen,
    ja vielä enemmän.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Brand NEW NWB AD has boorn

NWBgallery - #history#memories#skateboarding

 Nick Stansfield Pariisissa. Nick on Manchesterista ja todella mukava kaveri. Tänä päivänä Nickillä oli sattumalta synttärit. Kyseli kovasti Manchesteriin skedeemään, ehkä joskus vielä..  Pöytäfudis, pelien keisari. Ehdoton klassikko, johon ei kyllästy. Jesse ja Sven Kilchenmann Pariisissa. Entisaikojen flippimaakari Darkstarilta, millä lie Sven skeittaa nykyään? Ehkä ikä alkaa jo painamaan käkikellomaan miestä, mene ja tiedä. "Battalionin" puuduttavasta pätkästä huolimatta sympaattinen jätkä, kova höpöttämään.  Wille, uskollinen huonekaveri, vetelee seinäjokisia hirsiä Pariisissa. Jos nukkumisesta maksettaisiin palkkaa, Wille olisi helposti maailman rikkaimpia miehiä. Nuku hyvin, Willie-boy!  Norro ja Notre Dame. Samalta Pariisin reissulta. Norrolta tulossa kohta myös uutta pätkää uuteen Perukseen. Sitä venaillessa.  Kivi ja Esa, veteraanit ei väsy. Berliinissä SevenInchin ekalla reissulla, Controllin kämpillä, kiitos reissusta ukot! Sairaita jätkiä. H

Unohtunut luonnos / 27.6.2015 klo 0:26

Suomen kesäinen ilta on kaunis. Oikeastaan olisi asianmukaisempaa puhua suomalaisesta kesäyöstä, sillä tarkoitan sitä ajanjaksoa, joka alkaa illalla kello kymmenestä ja loppuu kello kahteen aamuyöstä. Kesäyön tanhu saa mielen virkeäksi, se kirvoittaa lempeitä lauseita kosteille huulille, se avaa arjen patinoittamat hengitystiet ja virkistää sielun ja ruumiin. Kesäyö on siniharmaasävyinen ja unelias ajanjakso, jolloin tuntuu, että elämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, aina vaan ja uudestaan, päivät seuraavat toisiaan ja aina uudelleen saapuu keskiyön siniharmaa valkeus ja unentulo pysyy poissa. Tällainen kesäyö on kaunis. Kesäyönä saattaa tulla hyvinkin mieleen kirjoittaminen. Vanha blogi, kuin menneisyyden irstas muisto löytyy internet-selaimen sivuhistoriasta, edellinen käynti sivulla kuukausia sitten. Sinne, jo unohtuneeseen ja kertaalleen maan poveen siunattuun blogiportaaliin voi kirjoittaa. Tuttu ulkoasu, tuttu hallintapaneeli, pelkästään tuttua ja ehkä siksi turvallista. Alankomaid