Siirry pääsisältöön

Good ol' days

Ennen vanhaan ei ollut tyttöystäviä. Skeittauksen ulkopuolelle jäänyt ylimääräinen aika kerättiin talteen, ja käytettiin skeittireissailuun. Ajankohdaksi reissuille kävi mikä vain, koska asioista ei tarvinnut neuvotella kenenkään kanssa. Vilkaisu nykypäivään on tästä näkökulmasta tuskaista: Neljän nowibulaisen saattaminen yhteisille sessareille vaatii kuukausien pohjatyön, jonka jälkeenkin tiedossa on parisuhdekriisi jos toinenkin. 

Takaisin vuoteen 2006: Mikko, Artturi, Sepi ja Elias viettävät auvoisia poikamiespäiviä Ranskassa, Espanjassa ja Tsekeissä. Kaikilla on äiskän ja iskän matkalaukut lainassa. Esiintyminen on tyyntä, kuten kokeineilla matkamiehillä on. Sepi on ilman paitaa, Mikko taas muotitietoisena ja aikaansa edellä olevana on valinnut ylleen Melodican vihreän teepaidan.
 Kesän 2006 tukkamuoti on pörröinen ja paksu. Pojat edustavatkin aikansa muotitietoista kärkeä samettihousuissaan, raitapaidoissaan ja kevyesti ruskettuneessa ihossa.
Skeittaus kuumuudessa on vain varustelukysymys. Mitä kuumempaa sitä vähemmän varusteita. Sepi on valinnut Ranskassa kymmeniä ihmishenkiä vaatineeseen kuumuuteen skeittiasukseen kevyet uimashortsit. Bastienmaisesti päähän kietaistu paita takaa komean ja itsestään huoltapitävän pojan ulkonäön. 
 Paidat ovat totaalisen ohi 2006...
 ...paitsi vihreät melodican teepaidat jotka täysin kupissa. Aurinko laskee La Defencen lasisessa businesskaupunginosassa. Lämpötila ei tästä enää laske. +33 ehdoton minimi.
Frontsideflippi aijalta, jolloin jalat eivät tarvinneet proteiinia.
 Huumori on aina ollut vahva osa NWB toimintaa. Tässä ihan sairaan humoristista meininkiä Bercyssä, Pariisissa.
Sepi 16v. tupakoi hostellin viihtyisällä sisäpihalla
Mikkkiish! Nollie harri ditsissä? Tai nolliefrontside? Kumpivaan. Ei probleema eikä mikään. Uimashortsit, ilman paitaa, tukka hulmuten.
Pari skeittikuvaa tähän:



Nilkkarallit reissussa=loputonta rannalla oloa, jos siihen vain on mahdollisuus. Mikko menossa rannalle aamukymmenen aikoihin. Paluu illalla kymmenen aikaan. Rusketus taattu.
Muutenki rannalla olo kovaa. 
Lopuksi vielä sinkku-Eliaksen nosegrindi Katalaanien maaperällä. Olé! Olé! Viva La VidA!!!

Kommentit

  1. Let the good times roll21. elokuuta 2012 klo 13.11

    Oe oe oeee!!! Kultaista materiaalia tarjolla! Huh! Pitkätukkaiset ja vaiteliaan näköiset jätkät reissussa!Nykyiset pesänrakentajat siis.Eliaksen beckenbauer-sortsityylirullausvihreetänurtsiavasten oli kovinta hetkeen.

    VastaaPoista
  2. Käyn ahon laitaa...21. elokuuta 2012 klo 16.16

    Ajalta jolloin kesät olivat lämpimiä ja ulkona tarkeni ilman paitaa. Pitkät tukat kyllä kovuutta! Missä kesä, missä miehet??

    VastaaPoista
  3. Si si siii!! Vanhat kunnon skeittireissut jätkien kanssa kunniaan!
    Ja raitapaita/sammarit -combo tietysti!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

NWBgallery - #history#memories#skateboarding

 Nick Stansfield Pariisissa. Nick on Manchesterista ja todella mukava kaveri. Tänä päivänä Nickillä oli sattumalta synttärit. Kyseli kovasti Manchesteriin skedeemään, ehkä joskus vielä..  Pöytäfudis, pelien keisari. Ehdoton klassikko, johon ei kyllästy. Jesse ja Sven Kilchenmann Pariisissa. Entisaikojen flippimaakari Darkstarilta, millä lie Sven skeittaa nykyään? Ehkä ikä alkaa jo painamaan käkikellomaan miestä, mene ja tiedä. "Battalionin" puuduttavasta pätkästä huolimatta sympaattinen jätkä, kova höpöttämään.  Wille, uskollinen huonekaveri, vetelee seinäjokisia hirsiä Pariisissa. Jos nukkumisesta maksettaisiin palkkaa, Wille olisi helposti maailman rikkaimpia miehiä. Nuku hyvin, Willie-boy!  Norro ja Notre Dame. Samalta Pariisin reissulta. Norrolta tulossa kohta myös uutta pätkää uuteen Perukseen. Sitä venaillessa.  Kivi ja Esa, veteraanit ei väsy. Berliinissä SevenInchin ekalla reissulla, Controllin kämpillä, kiitos reissusta ukot! Sairaita jätkiä. H

Unohtunut luonnos / 27.6.2015 klo 0:26

Suomen kesäinen ilta on kaunis. Oikeastaan olisi asianmukaisempaa puhua suomalaisesta kesäyöstä, sillä tarkoitan sitä ajanjaksoa, joka alkaa illalla kello kymmenestä ja loppuu kello kahteen aamuyöstä. Kesäyön tanhu saa mielen virkeäksi, se kirvoittaa lempeitä lauseita kosteille huulille, se avaa arjen patinoittamat hengitystiet ja virkistää sielun ja ruumiin. Kesäyö on siniharmaasävyinen ja unelias ajanjakso, jolloin tuntuu, että elämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, aina vaan ja uudestaan, päivät seuraavat toisiaan ja aina uudelleen saapuu keskiyön siniharmaa valkeus ja unentulo pysyy poissa. Tällainen kesäyö on kaunis. Kesäyönä saattaa tulla hyvinkin mieleen kirjoittaminen. Vanha blogi, kuin menneisyyden irstas muisto löytyy internet-selaimen sivuhistoriasta, edellinen käynti sivulla kuukausia sitten. Sinne, jo unohtuneeseen ja kertaalleen maan poveen siunattuun blogiportaaliin voi kirjoittaa. Tuttu ulkoasu, tuttu hallintapaneeli, pelkästään tuttua ja ehkä siksi turvallista. Alankomaid

tarinoi

"Täs oli ennen Jameksen hima. Seilattiin sen kaa Hollannissa joskus seitkyt-luvulla. Se toi mulle kerran laatikollisen Amerikan paitoja. Hahhah. Houstonin paitoja" -Eltaantuneen viinan katkuinen vanha merimies toiselle vanhalle viinankatkuiselle merimiehelle metrossa. "Mä kävin just maksaa velkoja Pasilan jätkälle, mut ei mul ollu tarpeeks rahaa, nii emmä saanu silt mitää. Mä sain kyl yhet telaketjut tos aamul,et lähti päivä käyntiin, mut nyt kyl tarttis viel yhet bemarit." -Hikiniskainen mies bussissa.   "Sit mun lipas hajos sinne tetsariin ja mä olin niinku et mitä vittuu?" -Rastahenkiseen hamppumyssyyn pukeutunut opiskelijanuorukainen toiselle.