Siirry pääsisältöön

Artturin uus pätkä..melkeen


Artturin tulevaan nowibu-haastatteluun läheisesti liittyvä pätkä on kohta netissä. Ja blogissa. Nettiblogissa. Olkaa tarkkana, Artturi on todella siisti jätkä. Pitäkää siis varanne. Artturilla on myös hienoja italialaisia pyöriä, joihin pitää liimata kumit renkaisiin. Artturilla on myös kamera, jolla se tykkää ottaa valokuvia. Ja videoita. Artturi pitää sarjakuvista. Itseasiassa tässä tulee Artturin haastattelu.

Nowibu: Moi Artturi, miten menee?
Artturi: Moi Nowibu! Hyvin menee, just tulin Oparia tekemästä. Pientä pikkusta viime hetken säätöä vielä. Ärsyttää, mutta pitää tehä kun maanantaina deadline.

N:Okei, kovaa! Missä vaiheessa se on, mitä sä viilailet? Mistä sun Opari kertoo?
A: No pieniä sellasia sanamuotoja ja muita, iha perus settiä. Se on verkostomarkkinoinnin merkityksestä sosiaalisiin suhteisiin ja sosiaalisten verkostojen markkinointiin, oon tuolla ETYJissä ollu harjottelussa ja tosi jees. Mut en saa puhuu niistä.

N: Mitä kevääseen kuuluu, jätkä asuu Kalliossa?
A: Joo! Kova mesta tää Kallio, kaikki lähellä ja pääsen nopeesti fiksillä työhuoneelle lakkaamaan puupenkkejä, se on tosi jees. Ja sit avaimia voin pitää tosta farkkujen vyölenkistä, niin voin moikkailla muille fiksijätkille. Tosi jees kyllä. Kaikki frenut asuu lähellä ja aion keväällä pyöräille niille hengailee ja ottaa niistä valokuvia. Skeittaamaan ois kova myös päästä, eiköhän tässä kohta pääse. Uimassa oon käyny, mutta kylmäaltaaseen en uskalla mennä jos sinne tulee joku muu!

N: Okei, ei siitä varmaan sit enempää? Mitä jätkä söi tänään?
A: No eipä tässä mitään hätää, söin leipää ja sit rahkaa ihan sikana, Kirmo sano että siitä saa protskua niin söin sitte sitä. Söin myös tyttöystävän pikkuleipiä, rokkiroudeja, ne on pimeen hyviä. Tyttöystävän suku on Virginiasta, siel tehää sikahyvii keksejä. Oon ihan rasvasilla keksinäpeillä selaillu koko päivän vanhoja sarjakuvia. Kanuuna Ken on kovin kaikista!

N: Kiitos Artturi, meepäs siitä nyt lukemaan niitä AkuAnkkoja. Terveisiä vielä?
A: Kiitos vaan! Terkkuja kaikille, jotka ne ansaitsee, ja kaikille joita unohin kiittää mun edellisessä HangUp-haastiksessa! Sori siitä! Piis aut ja 420!


Eli Artturilta ei siis tuukaan varmaankaan ehkä enää haastattelua, koska se oli jo tässä. Pätkä kuitenkin tulee lähipäivinä, pysyttele kanavilla niin SOMESSA kuin radioaalloillakin! 1000mhz Radio Nowibu, stay tuned!

-nwb

Kommentit

  1. Otetaan se aurinko vastaan! Hyvää perjantaita, Jah bless <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

NWBgallery - #history#memories#skateboarding

 Nick Stansfield Pariisissa. Nick on Manchesterista ja todella mukava kaveri. Tänä päivänä Nickillä oli sattumalta synttärit. Kyseli kovasti Manchesteriin skedeemään, ehkä joskus vielä..  Pöytäfudis, pelien keisari. Ehdoton klassikko, johon ei kyllästy. Jesse ja Sven Kilchenmann Pariisissa. Entisaikojen flippimaakari Darkstarilta, millä lie Sven skeittaa nykyään? Ehkä ikä alkaa jo painamaan käkikellomaan miestä, mene ja tiedä. "Battalionin" puuduttavasta pätkästä huolimatta sympaattinen jätkä, kova höpöttämään.  Wille, uskollinen huonekaveri, vetelee seinäjokisia hirsiä Pariisissa. Jos nukkumisesta maksettaisiin palkkaa, Wille olisi helposti maailman rikkaimpia miehiä. Nuku hyvin, Willie-boy!  Norro ja Notre Dame. Samalta Pariisin reissulta. Norrolta tulossa kohta myös uutta pätkää uuteen Perukseen. Sitä venaillessa.  Kivi ja Esa, veteraanit ei väsy. Berliinissä SevenInchin ekalla reissulla, Controllin kämpillä, kiitos reissusta ukot! Sairaita jätkiä. H

Unohtunut luonnos / 27.6.2015 klo 0:26

Suomen kesäinen ilta on kaunis. Oikeastaan olisi asianmukaisempaa puhua suomalaisesta kesäyöstä, sillä tarkoitan sitä ajanjaksoa, joka alkaa illalla kello kymmenestä ja loppuu kello kahteen aamuyöstä. Kesäyön tanhu saa mielen virkeäksi, se kirvoittaa lempeitä lauseita kosteille huulille, se avaa arjen patinoittamat hengitystiet ja virkistää sielun ja ruumiin. Kesäyö on siniharmaasävyinen ja unelias ajanjakso, jolloin tuntuu, että elämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, aina vaan ja uudestaan, päivät seuraavat toisiaan ja aina uudelleen saapuu keskiyön siniharmaa valkeus ja unentulo pysyy poissa. Tällainen kesäyö on kaunis. Kesäyönä saattaa tulla hyvinkin mieleen kirjoittaminen. Vanha blogi, kuin menneisyyden irstas muisto löytyy internet-selaimen sivuhistoriasta, edellinen käynti sivulla kuukausia sitten. Sinne, jo unohtuneeseen ja kertaalleen maan poveen siunattuun blogiportaaliin voi kirjoittaa. Tuttu ulkoasu, tuttu hallintapaneeli, pelkästään tuttua ja ehkä siksi turvallista. Alankomaid

tarinoi

"Täs oli ennen Jameksen hima. Seilattiin sen kaa Hollannissa joskus seitkyt-luvulla. Se toi mulle kerran laatikollisen Amerikan paitoja. Hahhah. Houstonin paitoja" -Eltaantuneen viinan katkuinen vanha merimies toiselle vanhalle viinankatkuiselle merimiehelle metrossa. "Mä kävin just maksaa velkoja Pasilan jätkälle, mut ei mul ollu tarpeeks rahaa, nii emmä saanu silt mitää. Mä sain kyl yhet telaketjut tos aamul,et lähti päivä käyntiin, mut nyt kyl tarttis viel yhet bemarit." -Hikiniskainen mies bussissa.   "Sit mun lipas hajos sinne tetsariin ja mä olin niinku et mitä vittuu?" -Rastahenkiseen hamppumyssyyn pukeutunut opiskelijanuorukainen toiselle.