Siirry pääsisältöön

Synkät shreddaajat, top-5

Vastapainona kesäiselle, vaikkakin kylmälle, torstaipäivälle me täällä  kyssäkaalin katkuisessa DDR-konttorissamme listaamme nyt top-5 synkät shreddaajat kautta aikain. Olkaa hyvä, hymyä ei sallita.

1. Heath Kirchart. Kirchart skeittaa juttuja, joita moni muu skeittaisi vasta tuomiopäivän aattoiltana, pakosta ja silti paskat housuissa. Pätkien synkät ja surulliset biisivalinnat kertovat lyriikan keinoin elämän ahtaista kammioista, joissa ei ole tilaa hymylle, ilolle eikä valolle. Imagon takaa kuitenkin paljastuu kuulemma hymyilevä ja iloinen Emerican TM, mutta sitä ei kannata ajatella, Heath on hyvä synkkänä, yksinäisenä soturina.

2. Duane Peters. Viisissä kymmenissä ja synkempi kuin koskaan. Duane Peters on se, kenestä äitisi sinua varoitti. Nahka hakattu täyteen, hammaskalusto restauroitu useampaan otteeseen, niittivyö keikkuu säänpieksemien lonkkien yllä. Duane on punkimpi kuin Johnny Rotten ja Sid yhteensä, kovempi kuin betoniporsas ja yhtä ystävällisen näköinen kuin pahin vihamiehesi sillä hetkellä, kun tajuaa syöneensä juuri aamupalaksi ison kasan höyryävää paskaasi.

3. Antwuan Dixon. LSDemoni, kävelevä haamu,vaeltava aave, pystyyn nukahtanut vartiomies, tyrmätty nyrkkeilijä, väsynyt matkustaja, Antwuanilla on paljon nimiä. Huumehöyryissä kylpevä bakerboy elää täysillä, ja sellaisen elämän eläminen täysillä on synkkääkin synkempää sivustaseurattavaa ( vaikkakaan NWB ei kovinkaan läheltä mr Dixonin arkea seuraa). Yksi sairaimmista skeittareista, elää synkkää vaihetta. Pidetään Antwuanille peukkuja, the odds were against this guy.


4. Mike Vallely. Mike V pääsee tälle listalle puolisynkän menneisyytensä takia. Mike V oli oman elämänsä tuomari,lakimies,juristi ja päättävä elin. Jos järjestyksenvalvoja ei ymmärtänyt omaa parastaan ja poistunut spotilta,jossa Miken posse oli skeittaamassa, Mike yleensä otti ja vetäisi stevaria oitis lättyyn. Viidakon lakeja noudattanut ex-nahkatukka on sittemmin rauhoittunut, perustanut oman lafkan ja kasvattanut pitkät hiukset. Kaljupäisenä kuitenkin yksi skeittauksen lähihistorian synkimmistä persoonista. Tyly äijä.

5. Karma Tsocheff. Karma nousee listalle puhtaasti etunimensä perusteella. Todennäköisesti äärimmäisen mukava ja ulospäinsuuntautunut positiivinen persoona, mutta että KARMA. Synkkä nimi, sanon minä. Voihan tietysti olla, että parents Tsocheff on läpikäynyt esimerkiksi seuraavanlaisen dialogin ristiäisiä edeltävänä iltana:
-What would be a good name to our son, Susan?
- Ohh Michael, I dunno. Maybe Karma? Like a good karma or something?
- Ohhh Susan! You said it! That's the name of our son! Karma Tsocheff! How goddamn pretty it is!   Karma,Karma,Karma,Karma..! Say it again, Susan!
- Karma,Karma,Karma! Michael, I love you!
- I love you too, honey. Karma.
- Karma.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unohtunut luonnos / 27.6.2015 klo 0:26

Suomen kesäinen ilta on kaunis. Oikeastaan olisi asianmukaisempaa puhua suomalaisesta kesäyöstä, sillä tarkoitan sitä ajanjaksoa, joka alkaa illalla kello kymmenestä ja loppuu kello kahteen aamuyöstä. Kesäyön tanhu saa mielen virkeäksi, se kirvoittaa lempeitä lauseita kosteille huulille, se avaa arjen patinoittamat hengitystiet ja virkistää sielun ja ruumiin. Kesäyö on siniharmaasävyinen ja unelias ajanjakso, jolloin tuntuu, että elämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, aina vaan ja uudestaan, päivät seuraavat toisiaan ja aina uudelleen saapuu keskiyön siniharmaa valkeus ja unentulo pysyy poissa. Tällainen kesäyö on kaunis. Kesäyönä saattaa tulla hyvinkin mieleen kirjoittaminen. Vanha blogi, kuin menneisyyden irstas muisto löytyy internet-selaimen sivuhistoriasta, edellinen käynti sivulla kuukausia sitten. Sinne, jo unohtuneeseen ja kertaalleen maan poveen siunattuun blogiportaaliin voi kirjoittaa. Tuttu ulkoasu, tuttu hallintapaneeli, pelkästään tuttua ja ehkä siksi turvallista. Alankomaid

NWBgallery - #history#memories#skateboarding

 Nick Stansfield Pariisissa. Nick on Manchesterista ja todella mukava kaveri. Tänä päivänä Nickillä oli sattumalta synttärit. Kyseli kovasti Manchesteriin skedeemään, ehkä joskus vielä..  Pöytäfudis, pelien keisari. Ehdoton klassikko, johon ei kyllästy. Jesse ja Sven Kilchenmann Pariisissa. Entisaikojen flippimaakari Darkstarilta, millä lie Sven skeittaa nykyään? Ehkä ikä alkaa jo painamaan käkikellomaan miestä, mene ja tiedä. "Battalionin" puuduttavasta pätkästä huolimatta sympaattinen jätkä, kova höpöttämään.  Wille, uskollinen huonekaveri, vetelee seinäjokisia hirsiä Pariisissa. Jos nukkumisesta maksettaisiin palkkaa, Wille olisi helposti maailman rikkaimpia miehiä. Nuku hyvin, Willie-boy!  Norro ja Notre Dame. Samalta Pariisin reissulta. Norrolta tulossa kohta myös uutta pätkää uuteen Perukseen. Sitä venaillessa.  Kivi ja Esa, veteraanit ei väsy. Berliinissä SevenInchin ekalla reissulla, Controllin kämpillä, kiitos reissusta ukot! Sairaita jätkiä. H

tarinoi

"Täs oli ennen Jameksen hima. Seilattiin sen kaa Hollannissa joskus seitkyt-luvulla. Se toi mulle kerran laatikollisen Amerikan paitoja. Hahhah. Houstonin paitoja" -Eltaantuneen viinan katkuinen vanha merimies toiselle vanhalle viinankatkuiselle merimiehelle metrossa. "Mä kävin just maksaa velkoja Pasilan jätkälle, mut ei mul ollu tarpeeks rahaa, nii emmä saanu silt mitää. Mä sain kyl yhet telaketjut tos aamul,et lähti päivä käyntiin, mut nyt kyl tarttis viel yhet bemarit." -Hikiniskainen mies bussissa.   "Sit mun lipas hajos sinne tetsariin ja mä olin niinku et mitä vittuu?" -Rastahenkiseen hamppumyssyyn pukeutunut opiskelijanuorukainen toiselle.