Rakas päiväkirja...

19.8.2011: Wall street ferry/pier11, Manhattan, New York. klo. 15:00

Istuskelen rannan tuntumassa Downtown Manhattanilla. Ylläni on silta, allani kurbi tai penkki, mten sen nyt ottaa. Pieni tuulenvire käy.

Söin just hodarin sinapilla ja ketsupilla. Hodarimyyjä paukuttaa raivoisasti nakkipihdeillä metallisia myyntikärryjä. Hintalaatu-suhteen heikkoutta rummuttelu ei pelasta.

Sepi ja Elias skeittaa

Autoja ajaa ohi. Pääasiassa takseja. Siinä meni sightseeing-dösä. Ihmiset ottaa sieltä kuvia. Antaa niitten ottaa.

Selän takana näkyy brooklyn ja manhattan bridget, eli sillat. Helikoptereita lentelee. Ne kuskaa turisteja, joille katunäkymä ei riitä.

Sympaattinen kolmipyörä-poliisi seisoo parkissa tien laidalla.

Mun vieressä äiti ja sen kaks yläaste-ikäistä poikaa kattoo Sepin ja Eliaksen skeittausta ihastellen, mun kirjottamista oudostellen.

Hodarimyyjä rummuttaa. Viereisellä Wall streetillä raha ei nuku koskaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Brand NEW NWB AD has boorn

Lue lisää

NWBgallery - #history#memories#skateboarding

Nick Stansfield Pariisissa. Nick on Manchesterista ja todella mukava kaveri. Tänä päivänä Nickillä oli sattumalta synttärit. Kyseli kovasti Manchesteriin skedeemään, ehkä joskus vielä.. Pöytäfudis, pelien keisari. Ehdoton klassikko, johon ei kyllästy. Jesse ja Sven Kilchenmann Pariisissa. Entisaikojen flippimaakari Darkstarilta, millä lie Sven skeittaa nykyään? Ehkä ikä alkaa jo painamaan käkikellomaan miestä, mene ja tiedä. "Battalionin" puuduttavasta pätkästä huolimatta sympaattinen jätkä, kova höpöttämään. Wille, uskollinen huonekaveri, vetelee seinäjokisia hirsiä Pariisissa. Jos nukkumisesta maksettaisiin palkkaa, Wille olisi helposti maailman rikkaimpia miehiä. Nuku hyvin, Willie-boy! Norro ja Notre Dame. Samalta Pariisin reissulta. Norrolta tulossa kohta myös uutta pätkää uuteen Perukseen. Sitä venaillessa. Kivi ja Esa, veteraanit ei väsy. Berliinissä SevenInchin ekalla reissulla, Controllin kämpillä, kiitos reissusta ukot! Sairaita jätkiä. H

Lue lisää

Unohtunut luonnos / 27.6.2015 klo 0:26

Suomen kesäinen ilta on kaunis. Oikeastaan olisi asianmukaisempaa puhua suomalaisesta kesäyöstä, sillä tarkoitan sitä ajanjaksoa, joka alkaa illalla kello kymmenestä ja loppuu kello kahteen aamuyöstä. Kesäyön tanhu saa mielen virkeäksi, se kirvoittaa lempeitä lauseita kosteille huulille, se avaa arjen patinoittamat hengitystiet ja virkistää sielun ja ruumiin. Kesäyö on siniharmaasävyinen ja unelias ajanjakso, jolloin tuntuu, että elämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, aina vaan ja uudestaan, päivät seuraavat toisiaan ja aina uudelleen saapuu keskiyön siniharmaa valkeus ja unentulo pysyy poissa. Tällainen kesäyö on kaunis. Kesäyönä saattaa tulla hyvinkin mieleen kirjoittaminen. Vanha blogi, kuin menneisyyden irstas muisto löytyy internet-selaimen sivuhistoriasta, edellinen käynti sivulla kuukausia sitten. Sinne, jo unohtuneeseen ja kertaalleen maan poveen siunattuun blogiportaaliin voi kirjoittaa. Tuttu ulkoasu, tuttu hallintapaneeli, pelkästään tuttua ja ehkä siksi turvallista. Alankomaid

Lue lisää

.

Hae tästä blogista