Siirry pääsisältöön

Elämästä ja kakalla käymisestä

Oletetaan,että istumme kakalla.Koko porukka.Sinä ja minä,äitisi,kummisetäsi,koirasi,opettajasi,lähikaupan myyjäsi,muotilehtesi kansikuvatyttösi,sinäsi.Siellä,taikka täällä,me istuisimme housut kintuissa (ellet olisi ns.suihkukakalla.Tällöin näet kakkahätä yllättää kesken suihkun,ja joudut kiireenvilkkaa suoriutumaan kuumasta vesisateesta kylmälle posliinille.Toivottavasti et kuitenkaan ole niin hätäinen suuressa hädässäsi,ettet kerkeisi kuivata puhtaalla,jasmiinintuoksuisella froteepyyheliinallasi pyllyäsi,sillä jos sen olet unohtanut,saattaa pyllyn kakasta pyyhkiminen tuottaa hankaluuksii,niinkuin Jukkapoikakin sanoo.Vessapaperi+litimärkä pylly=mahdollisesti kakkaa sormissa.) ja kakkaisimme pönttöön niin että vesi loiskuisi ja pakarat kastuisivat kakkaisesta pönttölitkusta.Hyi! Saattaisimme kakata pökäleitä,papanoita,ripulia ja itse haamukakkaa;kakkaa,joka tunnettavan todistettavasti tulee ulos ja helpottaa olos,mutta joka samantien katosa ihmissilmän ulottumattomiin tarkastaessasi pöntöstä tuhon seurauksia.Joskus saattaisimme kusikakata.Se tapahtuu,kun iskee kakkahätä ja mennään pöntölle kakkimaan,housut kintuissa,mutta yllättäen kakkiminen vaihtuukin kesken kaiken pissimiseksi ja itse melkein vastasyntynyt kakkavauvakin unohtaa astua vessanvaloon ja keltainen kaveri,kusi,solahtaakin loristen pönttöön.Iu! Kaikki me kakkaamme elämässämme satoja kiloja haisevaa ja ruskeaa/keltaista/vihreää/punaista(Jaikss!) kakkaa,joten puhukaamme siitä asiaan kuuluvalla arkisuudella,älkäämme jättäkö sitä keskusteluiden ja lauseiden ulkopuolelle mukamas huonompana tai vähäpätöisempänä sanana.Kakka.Ihana sana.Kakkakakka.




TEKSTI ON KIRJOITETTU KAKALLA ISTUEN

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

NWBgallery - #history#memories#skateboarding

 Nick Stansfield Pariisissa. Nick on Manchesterista ja todella mukava kaveri. Tänä päivänä Nickillä oli sattumalta synttärit. Kyseli kovasti Manchesteriin skedeemään, ehkä joskus vielä..  Pöytäfudis, pelien keisari. Ehdoton klassikko, johon ei kyllästy. Jesse ja Sven Kilchenmann Pariisissa. Entisaikojen flippimaakari Darkstarilta, millä lie Sven skeittaa nykyään? Ehkä ikä alkaa jo painamaan käkikellomaan miestä, mene ja tiedä. "Battalionin" puuduttavasta pätkästä huolimatta sympaattinen jätkä, kova höpöttämään.  Wille, uskollinen huonekaveri, vetelee seinäjokisia hirsiä Pariisissa. Jos nukkumisesta maksettaisiin palkkaa, Wille olisi helposti maailman rikkaimpia miehiä. Nuku hyvin, Willie-boy!  Norro ja Notre Dame. Samalta Pariisin reissulta. Norrolta tulossa kohta myös uutta pätkää uuteen Perukseen. Sitä venaillessa.  Kivi ja Esa, veteraanit ei väsy. Berliinissä SevenInchin ekalla reissulla, Controllin kämpillä, kiitos reissusta ukot! Sairaita jätkiä. H

Unohtunut luonnos / 27.6.2015 klo 0:26

Suomen kesäinen ilta on kaunis. Oikeastaan olisi asianmukaisempaa puhua suomalaisesta kesäyöstä, sillä tarkoitan sitä ajanjaksoa, joka alkaa illalla kello kymmenestä ja loppuu kello kahteen aamuyöstä. Kesäyön tanhu saa mielen virkeäksi, se kirvoittaa lempeitä lauseita kosteille huulille, se avaa arjen patinoittamat hengitystiet ja virkistää sielun ja ruumiin. Kesäyö on siniharmaasävyinen ja unelias ajanjakso, jolloin tuntuu, että elämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, aina vaan ja uudestaan, päivät seuraavat toisiaan ja aina uudelleen saapuu keskiyön siniharmaa valkeus ja unentulo pysyy poissa. Tällainen kesäyö on kaunis. Kesäyönä saattaa tulla hyvinkin mieleen kirjoittaminen. Vanha blogi, kuin menneisyyden irstas muisto löytyy internet-selaimen sivuhistoriasta, edellinen käynti sivulla kuukausia sitten. Sinne, jo unohtuneeseen ja kertaalleen maan poveen siunattuun blogiportaaliin voi kirjoittaa. Tuttu ulkoasu, tuttu hallintapaneeli, pelkästään tuttua ja ehkä siksi turvallista. Alankomaid

tarinoi

"Täs oli ennen Jameksen hima. Seilattiin sen kaa Hollannissa joskus seitkyt-luvulla. Se toi mulle kerran laatikollisen Amerikan paitoja. Hahhah. Houstonin paitoja" -Eltaantuneen viinan katkuinen vanha merimies toiselle vanhalle viinankatkuiselle merimiehelle metrossa. "Mä kävin just maksaa velkoja Pasilan jätkälle, mut ei mul ollu tarpeeks rahaa, nii emmä saanu silt mitää. Mä sain kyl yhet telaketjut tos aamul,et lähti päivä käyntiin, mut nyt kyl tarttis viel yhet bemarit." -Hikiniskainen mies bussissa.   "Sit mun lipas hajos sinne tetsariin ja mä olin niinku et mitä vittuu?" -Rastahenkiseen hamppumyssyyn pukeutunut opiskelijanuorukainen toiselle.