Uusi vuosi, uudet kujeet - Ennustuksia

 

 "Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen"

- Tunnettu ajattelija

Väittämä on harvinaisen paikkansapitävä. Vuosituhansia ovat ihmiset yrittäneet ennustaa, ja ennustaneetkin, tulevaisuudessa tapahtuvaa, kukin omalla tavallaan. Milloin on heitetty uhrieläinten kylmiä luita noitarumpuun revontulten aikaan, milloin kurkittu kristallisen pallon pohjattomaan syvyyteen siinä toivossa, että salaperäisiä enteitä tulevasta ilmiintyisi näkyviin. Noitarummut ovat olleet jo hyvän tovin kenejä, eikä kristallipalloihinkaan nykyaikana, jolloin kaikki valmistetaan Kiinassa,ole luottamista, joten Nowibun toimitus käyttää ennusteissaan ensivuodelle 2013 mututuntumaa sekä hienovaraista toiveajattelua.

Tammikuu näyttäytyy sarjana absudeja komentoketjuja sekä mitäänsanomattomia lupauksia. Neptunus muodostaa tammikuussa triangelin Jupiterin sekä Marsin kanssa, ja ajaa tuliset ravut ja itsekkäät oinaat yhteen. Tammikuussa valvotaan unettomia öitä, järjestellään pankkiasioita kuntoon ja parannellaan loppuvuonna otettuja kolhuja- fyysisiä ja henkisiä.

Helmikuu on täynnä innovatiivista ajattelua ja itsenäistä harrastustoimintaa. Planeetat ovat aloillaan, eikä suuria yhteentörmäyksiä ole näkyvillä myöskään maanpäällä. Kylmyyden keskellä lämmittää yhä anteliaammin paistava alkukevään aurinko, joka saa ihmiset paitsi hyvälle tuulelle, myös rakastumaan. NWB Cinemalla voi olla myös tarjottavaa helmikuussa, mikäli melodiset projektit eivät ammu viestinviejää.

Maaliskuu on täynnä maagista karmaa. Kibbutsit ja jurttakylät menevät sekaisin palloa hallitsemattomasti pyörittävän kanelikääryleen voimakkaissa pihdeissä, eikä auta muu kuin antautua virran vietäväksi. Kuukauden henkilö on työpaineet selättänyt PP Kujala, joka ampuu kovilla pommisuojassa, ilman kuulosuojaimia saatika itsesuojeluvaistoa.

Huhtikuussa on aika pestä ikkunat, korjata fillarit, järjestää kevätkutsut, hakea opinahjoon, tervehtiä uutta elämää kuin vanhaa ystävää ja mennä retkelle kauniiseen luontoon. Luontoäiti valmistaa pieniä pilttejään kesään, mikä tarkoittaa ihmislapsille lämmintä kohtelua ja kylmää käteistä. Kuukauden henkilö itseoikeutetusti positiivista energiaa puhkuva herra Kevät, Jubo, joka jo pikkuhiljaa pakkailee knallejaan ja sateenvarjojaan Ylämailla ja valmistautuu riemulliseen kotiinpaluuseen.

Toukokuu ei poikkeuksellisesti olekaan keltainen, vaan vihreä, sillä Karhupuiston tulppaanirivistö on säästösyistä korvattu vihertävillä kevätkrookuksilla. Toukokuussa Venus asentuu otolliseen asemaan, ja urbaani kulttuuri synnyttää punaiset posket kiiltäen kasapäin boheemeja kaupunkitapahtumia, joissa on mukava tunnelma ja joustava kotiintuloaika. Kuukauden ruoka on falafel, joka tarjoillaan kermaisen kasvisgratiinin sekä tumman leivän kanssa.

Kesäkuu ja minä olen viljaa. Alkuvuoden panostus saavuttaa kliimaksinsa, ja kouluunhaut selätetään heti kuun alussa. Edellisestä kesäkuusta poiketen Helsingissä uuvutaan helteen alla jo nyt, mutta virvoitusta saadaan sopivasti lämmenneestä levättömästä Itämerestä. Ville Jokinen osoittautuu hieman yllättäen kuukauden Mieheksi, sillä hänelle on kasvanut tuuhea partapöheikkö kevään aikana, mikä kannustanee Villeä billstrobeckmaiseen toimintaan. 

Heinäkuu avaa ladonovet ja paljastaa myrskyn silmään joutuneen heinäsuovan. Lämmintä vettä pulppuaa saunalle menevän sangon pohjasta kastellen saunanlämmittäjän raidoille ruskettuneet jalkapöydät. Järvivesissä uiskentelee sillejä ja makrillejä, Wenskulla ei nähdä enää rillejä, Artturi pakastaa lokeroissaan tillejä.

Elokuu tuo mukanaan perin yllättäviä elokuvia. "Elämäni pellenä - Ronald McDonaldin elämä ja teot" sekä Dostojevskia parodioiva ukrainalaisraina "Idiomi" saavat Suomen ensi-iltansa Suvilahden DIY elokuvateatterissa. Loppukesän lämpimistä ja hämäristä illoista saadaan nauttia perin rauhallisissa merkeissä, sillä Bashar on kukistettu ja USA päälliköinee jossain uudessa maassa, ehkä Iranissa tai Venezuelassa, kuka tietää.

Syyskuu on sateisin viiteensataan vuoteen, vettä sataa joka päivä koko päivän, loppuen vain siksi aikaa, kun kuvauskalusto on raahattu pääkaupunkimme märille kaduille NWB the Sadepätkää varten. Syyskuussa nähdään ja toteutetaan myös historiallinen määrä emämunauksia, epätoivoisia epäonnistumisia sekä surkeita yrityksiä. Kaikin puolin syyskuu on kelpo kuukausi, jolloin mikään ei onnistu. Kuukauden kysymys onkin täällä sajaa, sajaako siellä?

Lokakuu ja planeetat on unohdettu jo toukokuun kohdalla, eikä niitä muistella sen koommin. Lokakuussa perinteistä poiketen juhlitaan helteitä ja palkankorotuksia. Tuolinjalkoja lakkaava Anthony vetäisee aamulattensa väärään kurkkuun kuullessaan Sepin korotuspaloista, jotka kasvavat lokakuussa 1/8 tuumaisista aina 1/2 tuumaisiksi. Kuukauden mies on epäilemättä Sepi, sillä partansa uudelleen sysimustaksi värjännyt oulunsalolainen on myös kasvattanut räävittömän liehuletin, jota pitää tarkoituksella rasvaisena ja takkuisena. Lokakuussa ollaan erityisen vahvasti omia itsiään, eikä anneta muiden puheiden vaikuttaa omaan tekemiseen.

Marraskuu on armollinen ja suopea toveri, ystävä, jonka olkapäähän nojaamme. Ikkunasta näemme laivojen lähtevän satamasta, kuulemme entisaikojen musketöörien kiivaat komentohuudot Pennsylvanian aukeilta pelloilta ja haistamme kotitekoiset korvapuustit jo porstuan ovelta.Marraskuussa katseet käännetään hetkeksi menneeseen ja muistellaan hymy huulilla.

Joulukuu tuo valon synkkyyteen ja levon rasittuneille jäsenille. On aika nostaa pässinpökkimillä villasukilla verhoillut jalat ylös jokavuotiseen tapaan, maata lattialla ikkunan vieressä ja kurkkia sysipimeään pakkasyöhön vatsa täynnä jouluruokia. Kuukauden mies on tietysti Joulupukki, valkoparta, vanha ukki.

Nowibun toimitus kiittää lukijoita kaikesta, ja muistuttaa, että henkilökohtaisia ennustuksia annetaan VAIN erityisistä pyynnöistä (meilaa postilokeroon!). Voit voittaa!